Yhdistys suosittelee, että jalostuskoirille tehdään nuoruusiän kaihin geenitesti. Bostoninterrierillä esiintyy nuorella iällä (1-6 vuotta) alkavia kaihimuotoja. Näitä pidetään perinnöllisinä. Ensimmäiset mykiömuutokset saattavat löytyä jo alle vuoden iässä. Kaihimuodostus voi pysyä samanlaisena koko elämän ajan tai se saattaa lisääntyä ja johtaa vähitellen täydelliseen sokeuteen. Nuorella iällä ilmenevän kaihin periytymismekanismi on toistaiseksi yhtä nuoruusiän kaihityyppiä (EHC) lukuun ottamatta tuntematon. Perinnöllisiä kaihityyppejä on mitä todennäköisimmin useita. Kaihin vastustamisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että koiria ei käytetä liian nuorena jalostukseen. Taudin puhkeaminen tapahtuu usein 3-4 vuoden ikään mennessä, joten nuorten koirien käyttäminen jalostukseen saattaa aiheuttaa rodullemme piilevän ongelman. Säännölliset silmätarkastukset myös koirilla, joita ei käytetä jalostukseen, antavat arvokasta tietoa niiden mahdollisesti jalostukseen käytettävien sukulaisten kaihiriskeistä.
Kaihin periytymisen suhteen järkevä lähestymistapa on olettaa, että kaihi on periytyvää, mikäli ei ole selkeästi osoitettavissa, että se on trauman tai sairauden aiheuttama. Koira voi olla perinnöllisen kaihin kantaja, vaikkei itse ole sairastunut. Alle kuusivuotiaana ilmenneen kaihin oletetaan olevan periytyvää ja koira on silloin yleensä kantaja, jos kyseessä on resessiivisesti eli peittyvästi periytyvä kaihimuoto. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää käyttää nuorille nartuille yli kuusivuotiasta, terveeksi todettua urosta. On ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että käytetään koiria, joiden linjoissa ei kaihia esiinny alle kuusivuotiaina, ja näin ollen vähennetään mahdollisuutta, ettei käytetä koiria jotka mahdollisesti olisivat resessiivisen kaihimuodon kantajia. Yhden nuorella iällä bostoninterrier eissä ilmenevän kaihityypin, nuoruusiän kaihin (Juvenile Cataract, JC) aiheuttava geenivirhe on löydetty ja tälle kaihille on käytettävissä DNA-testi. Taudin aiheuttaa yksi geenivirhe, joka periytyy resessiivisesti ja autosomaalisesti.
Periytymistä voidaan kuvailla siten, että kahden kantajan(heterotsygootin) pennuista keskimäärin 25 % on geneettisesti täysin terveitä, keskimäärin 50 % on sairausgeenin kantajia (heterotsygootteja) ja keskimäärin 25 % saa kaksi viallista geeniä ja nämä koirat sairastuvat. Jos kantaja ja terve koira paritetaan, tuloksena voi olla vain kantajia ja terveitä.
| Yhdistelmä | Jälkeläisistä terveitä
N/N |
Jälkeläisistä kantajia
A/N |
Jälkeläisistä sairastumisriski
A/A |
| N/N + N/N (terve + terve) | 100% | 0% | 0% |
| N/N + A/N (terve + kantaja) | 50% | 50% | 0% |
| N/N + A/A (terve + sairastumisriski) | 0% | 100% | 0% |
| A/N + A/N (kantaja + kantaja) | 25% | 50% | 25% |
| A/N + A/A (kantaja + sairastumisriski) | 0% | 50% | 50% |
| A/A +A/A (sairastumisriski + sairastumisriski) | 0% | 0% | 100% |
EHC-geenitestin voi tilata Laboklinilta ja tulos on tällöin tallennettavissa virallisena terveystuloksena myös jalostustietojärjestelmään. Lisäksi testatun koiran omistaja voi halutessaan lähettää koiran tuloksen myös yhdistykselle (pj (a) suomenbostonit.fi, jolloin se lisätään testattujen koirien julkisesti näkyvälle listalle.
Lisää näytteen otosta ja tulosten tallentamisesta sekä lista testatuista koirista löytyy yhdistyksen sivustolta kohdasta Nuoruusiän kaihi (EHC) ja testatut koirat.