Ajattelin jakaa kuulumisiani rodusta kiinnostuneille, eli kertoilen touhuistani ja välillä myös muutkin bostonit pääsevät jakamaan kuulumisiaan .
Kovasti olen kiireinen tyttö, omatoiminen ja nopeaoppinen, kuten rotumme edustajat yleensäkin. Enkä pelkää ollenkaan, koska metsästän vaikka leijonan!
Olen jo oppinut myös lukemaan. Lidl:n mainos on paras. Sitä ei minun jälkeeni lue muut… Tarjouksista voi kysyä minulta.
Kuva kertoo teille, kuinka olen tutustunut järveen. Mennä molskahdin vetehen niin että plumps vaan… Kuvassa vasta suunnittelen plumpsahdusta. Kuvaajalle tuli kyllä hieman kiire onkia minut rannalle… vaikka kyllä sieltä itsekkin olisin rannalle osannut tulla, ihme vouhotusta- sanon minä.
Pitkospuillakaan en meinannut pysyä. Tuo pieni kasvillisuus, jota isäntäväki kutsuu kanervikoksi, kutsui tuon tuosta oman polun kulkijaa. Onneksi siinä alla ei ollut vettä, muuten vain hyvänhajuisia suopursuja, joita söin melko tehokkaasti. Jäkälääkin söin, kunnes tajusin, että ei sekään lopu, vaikka kuinka söisi.
Melko mielenkiintoinen paikka tuo metsä on pienelle kulkijalle.
Olen myös mestari kulkemaan isoisäni viitoittamaa tietä: eli omia polkujani, kunnon kulkuri kun hän oli. Perheelläni on ollut kuulemma kiire kulkea perässäni, vahtii raukat, etten mene hukkaan. Kuulemma susi tulee ja syö tämänkokoiset, niin pelottelevat, mutta en ole uskonut ja menen omia pulkujani edelleen vain.
Myönnän, kyllä minä menen vauhdilla kaikkiin asioihin pää edellä, ja siten ettei mikään arempi paikka loukkaannu…
Vielä en ole onnistunut loukkaamaan itseäni, ja se on kuulemma IHME!
Kuvissa olen JO 12 viikkoa vanha!
Kesäterveiset kaikille Boston-faneille!